Konkurssikelpoisuus on oikeustieteessä määritelty kelpoisuudeksi joutua asetetuksi konkurssiin. Kaikki oikeushenkilöt eivät esimerkiksi ole konkurssikelpoisia. Esimerkiksi Suomen valtiota ei voida asettaa lainkaan konkurssiin. Sama pätee kuntiin. Suomen oikeusjärjestyksen mukaan kaikki ihmiset (luonnolliset henkilöt) voidaan asettaa konkurssiin.

Konkurssiin yleinen edellytys on maksukyvyn puute. Maksukyvyttömyys tulee olla vakava ja pitkäaikainen. Olettaman vahvuus riippuu konkurssihakijasta.

Konkurssilla on lukuisia esteitä. Yleisin este on se, ettei yhtiö tai henkilö ole maksukyvytön.

Konkurssiasioissa keskiössä on monet päivämäärät, jotka määrittelevät muun muassa takaisinsaantiin perustuvat oikeudet. Velallistahon luovutukset takaisinsaanti aikana voivat nimittäin olla takautettavissa.

Katso hyödyllinen linkki: konkurssiasiamies.

Mikä osakassopimus on?

Osakassopimus on pääsääntöisesti osakeyhtiön osakkaiden (osakkeen omistajien) välinen sopimus hallinnan-, omistuksen tai esimerkiksi varallisuuden käytöstä. Osakassopimus voi kuitenkin olla muutakin.

Osakassopimus 2000-luvulla

Lain uudistusten myötä on osakassopimusten laadintaperiaatteet voisi katsoa joiltain osin vapautuneen. Tämä sen vuoksi, että 2000-luvulla tulleet muutokset ovat laajentaneet osakassopimusten harkinnanvaraisten kohtien laajuutta.

Osakassopimus tulee aina rakentaa lainmukaisesti. Sen sijaan on tapauskohtaista harkintaa, milloin sopimus on yhtiöoikeudellisesti pätevä ja toisaalta sopimusoikeudellisesti pätevä. Myös käsite “lainmukaisuus” on tulkinnanvarainen, koska “sovittavissa oleva lainsäädäntö” on laajaa varsinkin liiketoiminnassa ja yhtiöoikeudessa 2000-luvulla.

Milloin osakassopimus on tarpeellinen?

Pienyritysten omistajien on hyvä sopia selvästi etukäteen miten yhtiön hallinto rakentuu ja miten valtaa tullaan yhtiön asioissa käyttämään. Toisaalta on muistettava, ettei osakassopimus ole ainoa tapa tehdä näitä etukäteissopimuksia. Mikäli osakassopimus kiinnostaa, tai ette ole varmoja osakassopimuksenne tuottamista oikeuksista, soittakaa oikeuspuhelimeen niin yhitöoikeusjuristimme auttavat.

Mitä yhtiöriidalla tässä tarkoitetaan

Yhtiöriita voi tarkoittaa monia erilaisia yritysjuridisia ongelmia. Tässä tekstissä yhtiöriidalla tarkoitetaan osakkaiden tai yhtiökumppaneiden välistä riitaa omistuksesta, yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai lunastuksesta.

Yhtiön omistajille voi ilmetä erimielisyyttä omistussuhteissa missä vaiheessa tahansa yrityksen elinkaarta. Näiden asioiden varalta on hyvä sopia jo etukäteen yhtiötä perustettaessa, miten menetellään ko. ongelmatilanteessa. Aina ei kuitenkaan edes etukäteisellä sopimisella vältytä riitaisuuksilta. Omistusriidan ratkaiseminen on aina tapauskohtaista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö laista tai sopimuksista olisi tilanteissa apua. Tuomioistuimeen ei asianosaisten pääsääntöisesti kannata riitelyään heti viedä. Laiha sovinto voi usein olla lihavaa riitaa parempi. Tietysti riitakohteen arvo määrittää pitkälti toimenpiteet, joita tilanteessa on järkevää soveltaa.

Diffuusio

Joskus omistajien välillä voi syntyä riitaa yhtiön toiminnan kehittämisestä tai tulevaisuudesta. Jos omistajien näkemyksest poikkeavat olennaisesti toisistaan on yksi vaihtoehto yhtiön hajoittaminen. Näissä tilanteissa on hyvä konsultoida juristia diffuusio-, eli erkanemismahdollisuuksista, jos on epäselvyyttä siitä, miten omistusrakenne olisi juridisesti viisainta rakentaa tulevan liiketoiminnan kannalta.

Lunastusriita

Lunastusriita tulee usein esille tilanteissa, joissa yrityksen toinen tai osa omistajista eroaa yhtiöstä, tai muuten lakimääräisen menettelyn kautta. Lunastusriidassa olennaiseksi muodostuu luonnollisesti lunastushinta. Lunastajan tarjoama hinta ei ostajan näkökulmasta ole riittävä ja lunastaja otaksuu päinvastoin. Lunastusriidoissa on hyvä etukäteen ja varsinkin riidan kestäessä selvittää oikeutensa juristilta, joka kykenee antamaan vastauksen soveltuvan yhtiölainsäädännön pohjalta.

Osakeyhtiön tulee pitää yhtiökokous viimeistään 6 kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen.

Yhtiökokouksia on kahdenlaisia. On niin sanottuja varsinaisia yhtiökokouksia ja ylimääräisiä yhtiökokouksia. Pääperiaate on, että varsinaiset yhtiökokoukset käsittelevät edellistä tilikautta sekä valitsee esimerkiksi hallituksen seuraavaksi toimikaudeksi.

Ylimääräinen yhtiökokous järjestetään tarvittaessa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toisin.

Juridisessa maailmassa on erilaisia ajatusmalleja siitä, miten ja minkälaiseksi osakeyhtiö ja samalla osakeyhtiölaki ymmärretään. Osittain osakeyhtiölaki voidaan ymmärtää sopimusmalliksi, jonka mukaan tulee pelata osakeyhtiötä perustettaessa ja hallitessa. Uusi osakeyhtiölaki, joka tuli voimaan 2006, toi lisäksi paljon sopimusvapautta osakeyhtiöiden toimintaan.

Yhtiökokousasiat tulee järjestää lain mukaisesti. Esimerkiksi äänileikkurit ym. tulee ottaa siellä lain mukaisesti huomioon. Epäselvissä tilanteissa soita asiantuntijoillemme, jotka ovat päivittäin tekemisissä osakeyhtiölain epäselvyyksien kanssa.

Mitä yritysjärjestely tarkoittaa?

Yritysjärjestelyllä tarkoitetaan muun muassa omistuksenvaihdosta, yhtiöiden fuusioitumisia, ja diffuusioita ja muun kaltaisia omistuksen järjestelyjä.

Mitä lakeja tulee huomioida?

Yritysjärjestelyissä tulee huomioida yhtiön muoto- ja statuuttilainsäädäntö, sekä myös mahdolliset verosäädökset. Esimerkiksi osakeyhtiöiden yritysjärjestelyistä on säädetty lainsäädännössämme sekä osakeyhtiölaissa että verolainsäädännössä.